10 huhtikuuta 2016

Tallinnan ravintolat: Leib Resto


Käytiin Leibissä pari vuotta sitten ja silloin ilta oli kyllä paras ikinä! Oltiin yhdessä Simon siskon ja sen miehen kanssa liikkeellä ja saatiin vielä tarjoilijaksi paikan sommelieeri. Ruoat olivat älyttömän hyviä ja saatiin jokaiseen useampi juomasuositus. Simon siskon mieskin tietää viineistä, joten oli kiva saada hyvää palvelua. Sen jälkeen olen suositellut paikkaa muillekin, mutta viime kerran jälkeen taidan jatkossa suositella Kaks Kokkaa.

Leibin ruoka on vieläkin tosi hyvää, mutta tällä kertaa palvelu oli aika olematonta. Meitä palveli kaksi eri tarjoilijaa, joista toinen naispuolinen oli todella miellyttävä ja kertoi ruoista kun taas miespuolinen henkilö kiirehti hirveästi eikä ollut kovin palvelualtis. Huomasi myös, että Leib oli saanut hieman liikaa nimeä ja paikalla oli väkeä laidasta laitaan. Totta kai paikalla oli myös suhteellisen humalainen suomalaisporukka, jonka äänenvoimakkuus ja jutut eivät ehkä oikein sopineet paikkaan. Naureskeltiinkin, että viereinen polttariporukka käyttäytyi todella hyvin heihin verrattuina. 

Oltiin varattu Leibiin pöytä etukäteen kun oltiin lauantai-iltana liikkeellä. Ehkä odotuksetkin olivat vähän turhan korkeilla, kun hehkutettiin iltaa jo etukäteen mielessä. 


Lotta aloitti luuytimellä salaatin ja paahdetun leivän kanssa (9 €). Ydin yksinään oli tylsää mutta yhdistettynä salaattiin ja leipään todella herkullista. Salaatin etikkaisuus taittoi rasvaa ja kokonaisuus oli todella toimiva. Leipää olisi voinut olla vaikka toinenkin pala.


Simon tartar (10 €) oli myös todella hyvää. Viimeksi kun käytiin tartar oli perinteisempi ja todella todella iso. Silloinen annos olisi mennyt vaikka pääruoasta, että ehkä ihan hyvä että annoskokoa oltiin pienennetty. 


Lotan pääruoka oli 48 asteista taimenta kurpitsan ja voikastikkeen kera (15 €). Kala oli ihanan pehmeää, mutta kokonaisuus olisi ollut pliisu ilman sipulirouhetta. Annos oli myös reilun kokoinen. Juomana oli saksalaista rieslingiä, joka sopi hyvin ruokaan.



Simo testasi jo toista kertaa reissussa ankkaa (17,50 €). Leibin ankka sienien ja porkkanoitten kanssa oli paljon paremaa kuin SfääRin. Porkkanat olivat karamelisoituneita ja kastike todella herkullista. Ankkaa oli myös todella suuri määrä. Tarjoilija suositteli viiniksi chileläistä punaviiniä, joka ei kyllä omasta mielestämme oikein toiminut ruoan kanssa. Viini oli aika pliisua.



Jälkiruoiksi syötiin tyrniä marengin kera (5,50 €) ja keksi suklaan, marjojen ja maitosorbetin kanssa (6 €). Molemmat annokset olivat tosi hyviä! Vaihdettiin puolessa välissä, joka oli tosi hyvä veto, sillä tyrnin kirpeys ja keksin makeus olivat suurina annoksina ehkä vähän liikaa. Annokset olivat suuria, joten kannattaa vaikka jakaa jälkkäri.

Harmitti kyllä tarjoilijan välinpitämättömyys, joka näkyi tilauksia tehdessä. Viinisuositukset eivät oikein vakuuttaneet ja jälkiruokaa tilatessa tarjoilija oli jo lähdössä, ennen kuin ehdimme kysyä heidän omatekemistään likööreistä. Saimme liköörimme onneksi tilattua, mutta Napuen ginistä ei jaksettu enää kysyä. Leibillä oli tällä kertaa kolmea omavalmisteista likööriä tarjolla: mustaherukkaa, raparperia sekä aroniaa eli sitä pihojen pensasaitamarjaa jolla pystyi suttaamaan asfaltit. Aronia ei ehkä päässyt lempparilistalle, mutta mustaherukkaa voi suositella.

Jotenkin huomasi kyllä, kuinka paljon tunnelmaan voivat vaikuttaa kanssaruokailijat sekä henkilökunta. Ensi kerralla pitää testata keskustan ulkopuolella oleva saman porukan ravintola Umami.

Kotimatkalla käväistiin lähibaarissa, josta löydettiin rahkamainos.



Arla ollut liikkeellä ehkäpä vai onko tämä Elastisen vakkarimesta?

-P&M

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti